Nytkö se jo meni...

...siis viikonloppu. Sain onneksi jotain aikaiseksi. Kävin eilen kiertelemässä kaupungilla. Melkein oli tyhjä reissu, mutta onneksi sentään pari kerää huopasta tarttuin Cittarin alesta mukaan. Miehen olessa iltavuorossa oli hyvä istahtaa sohvalle, laittaa Metsoloiden uusinnat pyörimään ja virkata siinä samalla tossuja. Näin keskellä kesää on ehkä vähän noloa myöntää, mutta ajattelin antaa ne isälleni joululahjaksi.

Tänään leivoinkin sitten muffinsseja ja viimeistelin toisenkin tossun. Nyt on sitten ensimmäinen joululahjakin valmiina. Tai ei oikeastaan, koska tossut pitää vielä huovuttaa. Se onkin varmaan jännää puuhaa, koska en ole ennen huovuttanut mitään. Laitan myöhemmin kuvia valmiista tossuista jahka saan ne pestyä. Olivat kyllä sen verran nopea tekoiset, että ehkä teen niitä vielä lisääkin.

Metsolat ja virkkaaminen on hyvä yhdistelmä. Sarja etenee niin verkkaiseen tahtiin, että riittää kun vain vilkaisee tv:tä aina välillä. En nääs ole vielä oppinut virkkaamaan niin, että työhön ei tarvitse katsoa. Eikä kyseinen taito ole periytynyt äidiltä tyttärelle. Äidin kanssa muuten seurattiin sarjaa aikoinaan, mutta en enää muista kuin pätkiä sieltä täältä.